Termipankki

​Tällä sivulla on avattu kaupunkiin ilmasto-ohjelmassa käytettyjä keskeisimpiä ilmastotyön termejä. 

​Hiilineutraalius

Hiilineutraalius tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä syntyy korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Hiilineutraaleja voivat olla esimerkiksi jokin tuote, yritys, kunta tai valtio.

Hiilinielut/Hiilivarastot

Hiilinielut sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät sitä ilmakehään. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Hiilinieluista voidaan puhua myös hiilivarastoina, kun halutaan korostaa niiden asemaa sidotun hiilen pitäjinä. Tyypillisiä hiilivarastoja ovat esimerkiksi vanhat metsät. 

Hiilidioksidivapaa energia 

Tämän hetken laskennan mukaan hiilidioksidivapaa energia tarkoittaa uusiutuvan energian (esim. vesi-, tuuli- ja aurinkovoima) sekä ydinvoiman yhdistävää energiantuotantoa. 

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv.)  

Yhteismitallistettu luku, jossa eri kasvihuonekaasupäästöt on yhdistetty ilmaston lämpenemisen kannalta yhteen arvoon. Arvoa laskiessa otetaan huomioon ilmastoa lämmittävien keskeisimpien kaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O), ilmastoa lämmittävä vaikutus. 

Ilmastobisnes 

Yritys tekee liiketoimintaa myymällä ratkaisujaan, joilla asiakkaat voivat kehittää omaa toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi.  

Ilmastobudjetointi 

Ilmastobudjetointi on malli, jossa asetetaan enimmäismäärät vuosittaisille kasvihuonekaasupäästöille eri sektoreille tavoitteeseen pääsemiseksi sekä määritellään ja havainnollistetaan taloudelliset resurssit ilmastotoimille. Mallin on Suomessa ottanut ensimmäisenä käyttöön Tampereen kaupunki. 

Ilmastonmuutos 

Kasvihuonekaasujen pitoisuuden noususta johtuva ilmaston lämpeneminen, jolla on monitahoisia vaikutuksia ilmastoon ja elinympäristöihin.  

Ilmastonmuutoksen hillintä (climate change mitigation)  

Hillintä tarkoittaa toimia, joilla pyritään hidastamaan ilmastonmuutoksen edistymistä. Hillintätoimet ovat pääasiassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai hiilinielujen ylläpitoa tai kasvattamista  

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (climate change adaptation) 

Sopeutuminen tarkoittaa toimia, joilla pyritään rajoittamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista aiheutuvia haittoja tai hyödyntämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. 

Ilmastomyötäisyys 

Toiminta tai tuote tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna ei niin ilmastomyötäiseen toimintaan tai tuotteisiin. Ilmastomyötäinen tuote tai palvelu voi myös lisätä hiilinieluja tai parantaa niiden hiilensidontakykyä. 

Kasvihuonekaasupäästöt (khk-päästöt) 

Päästöt, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Merkittävimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), dityppioksidi (N2O), metaani (CH4) sekä fluorihiilivedyt (HFC:t). Kasvihuonekaasuja on ilmakehässä luonnostaankin, mutta niiden liian suuri määrä voimistaa kasvihuoneilmiötä. Ilmastonmuutos aiheutuu voimistuneesta kasvihuoneilmiöstä. 

Kestävä kehitys 

Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Päätöksenteossa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon.  

Kiertotalous 

Talousmalli, jossa pyritään ylläpitämään ja lisäämään tuotteen arvoa ja säilyttämään arvo mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämisen uuden tavaran tuottamisen sijaan. Näin talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvaroista. 

Lisäisyys hiilinieluissa 

Hiilinielujen lisäisyys tarkoittaa hiilinielujen kasvua siihen tähtäävien toimenpiteiden avulla. Hiilinielun kasvu on seurausta toimenpiteistä, eikä sitä olisi tapahtunut joka tapauksessa osana normaalikehitystä. Termi on uudehko kansallisessa ilmastokeskustelussa. 

Päästökauppa 
Euroopan unionin alueella voimassa oleva järjestely jolla pyritään kustannustehokkaalla tavalla rajoittamaan alueen kasvihuonekaasupäästöjä. Päästökauppajärjestelmä kattaa suurimmat energia- ja teollisuuslaitokset, ja ne käyvät kauppaa päästöoikeuksista.  

Uusiutuva energia 
Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, bio-, tuuli- ja vesienergia sekä lämpöpumppujen tuottama energia. Uusiutumatonta energiaa puolestaan ovat fossiilinen energia (öljy ja maakaasu), ydinvoima sekä turve.